Digitalisaatiossa eteneminen toisi nopeasti etua valmistavan teollisuuden pk-yrityksille - mutta mikä mättää?
Onko digitalisaatiosta ollut hyötyä pk-sektorissa? Tai voisiko ainakin olla? Onko digitalisaation aliarvioiminen tai jopa digitalisaatiojunasta pois jättäytyminen tai sen odottelu, relevantti vaihtoehto?
Juhlapuheissa Suomi on digitalisaation kärkimaa ja keskiarvojen valossa voidaan sanoa olevankin. Suomi oli ykkössijalla vuoden 2020 Digital Economy and Society -indeksin mukaan.
Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan pk-sektorin tilanne ei kuitenkaan ole aivan näin valoisa. Alle 100 hengen yrityksissä digitalisaatiovauhti on ollut sietämättömän hidasta.
Digitalisaatiota on tutkittu mm. VTT:n tutkijoiden toimesta aivan vasta. Juuri julkaistu kattava katsaus suomalaisten pienten ja keskisuurten valmistavien yritysten digitalisaatiosta kertoo karusti siitä, että valmistavien pk-yritystenkin on pakko digitalisoitua, ellei muuten niin suurten asiakkaiden vaatimuksesta.
Ensimmäinen vaihe tulevaisuuteen valmistautumisessa on aina nykytilan ymmärtäminen. Digitalisaatio on erittäin moniulotteinen kokonaisuus ja ne osa-alueet, joiden uudistamisella on jo kiire tai niistä saisi parhaan hyödyn, eivät välttämättä ole aina ilmeisiä.
Tilanne on kriittinen – kuvaamme seuraavassa miksi ja miten tämä vaikuttaa alan yrityksiin seuraavien vuosien aikana.
Vakava riski valmistavan teollisuuden pk-yrityksille
Suomalainen valmistava teollisuus on jakautumassa kahtia nopeasti liikkuviin, menestyviin edelläkävijöihin sekä hitaasti liikkuvien yritysten klustereihin. Tässä ei sinänsä ole mitään uutta, mutta uutta on se, että hyvin menestyvät yritykset ovat katsauksen mukaan vaatimassa vastaavaa kyvykkyyttä myös alihankintaketjussaan olevalle teollisuudelle.
Jälkimmäisen uudistumiskyvyn puute vaarantaa siihen kuuluvien yritysten olemassaolon ajan myötä. Jotain pitäisi siis tehdä!
Digitalisaatio-ketjun haasteena pk-sektorin yrityksille on katsauksen mukaan sen vaativuus. Uutta teknologiaa vaaditaan niin suunnitteluun, asiakkuuksien hallintaan, toiminnan ohjaukseen kuin laskutukseen ja logistiikkaan. Digitalisaation puutteellinen ymmärtäminen, siihen liittyvien osaajien sekä ajan puute ja käyttöönoton taitojen puute on vaikea pala ratkottavaksi.
Toisaalta, VTT:n katselmuskin toteaa pk-sektorin olevan suuryrityksiä vähemmän muodollinen, vähemmän jäykkä, nopeampi sekä joustavampi. Kaikki tämä voi auttaa merkittävästi oikein valjastettuna digitalisaatiossa sekä radikaalissa innovaatiotoiminnassa, varsinkin, jos yritykset huomaavat vain hankkia tarvitsemansa osaamisen osaavilta tahoilta.
Käytännössä VTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan innovaatiossa useimmat alan yritykset keskittyvät nyt sekä uusiin liiketoimintamallehin että olemassa olevan toiminnan digitalisointiin. Arvoketjuissa oma asema on vallattava ja uudet liiketoimintamallit yhdistettynä olemassaolevaan ammattitaitoon sekä siihen liittyvien prosessien digitalisaatioon on tapa ottaa uusi, vieläkin tärkeämpi rooli ja osuus arvoketjussa.
Miten lähestyä digitalisaatiota?
Arvostetussa Journal of Industrial Engineering and Management -julkaisussa esitellyssä tutkimuksessa suositellaan kolmivaiheista lähestymistapaa digitalisaatioon. Digitalisaatiota kutsutaan artikkelissa eritoten saksalaisten suosimalla Industry 4.0 (Teollisuus 4.0) -nimityksellä.
Tutkijoiden lähestymistapa perustuu kolmivaiheiseen malliin:
- Envision | Ymmärrä missä olet sekä nykyiset edellytyksesi digitalisaatioon.
- Enable | Arvoketjun nykyiset ja tulevat vaatimukset ymmärretään.
- Enact | Käytännön (pilotti)projektien kautta digitalisaation visiota muutetaan todeksi
Digitalisaation hyödyntäminen on elinehto valmistavankin teollisuuden pk-yrityksille, mutta tunnetko oman yrityksesi nykytilan ja tiedätkö miten hyödyntää sitä?
Ota yhteyttä, niin keskustellaan lisää digitalisaatiosta!
arto.heikkinen(at)digipartnerit.com
puh: (+358) 40 556 8948